Koska ruoka on meille niin kovin merkittävä asia, ajattelin uhrata aiheelle kokonaisen blogimerkinnän.

Ruokakulttuurimme on muuttunut täällä tyystin. Kun kotopuolessa kokkailtiin gourmeeta lähes joka ilta, täällä - äitien kauhuksi - ruokaa on tehty itse vasta kaksi kertaa. Ensimmäiset kaksi päivää perustelimme ulkonasyömistä väliaikaisella majoitusratkaisulla, jonne ei kannattanut ostaa ruoka-aineksia. Sittemmin ollaan oltu menossa 24/7 eivätkä ruuanlaittofasiliteetitkään ole kovin kummoiset. Meidän asunnossa on vaan kaksi epämääräistä keittolevyä ja uuni löytyy vain alakerran yhteiskeittiöstä. Veitset ovat tylsiä ja ruuanlaittovälineitä melko rajallisesti.

Toinen syy ulkona syömiseen on kuitenkin positiivisempi: täällä herkullista ja edullista ruokaa saa kaikkialta! Ylivoimaisesti parasta on, että joka marketista löytyy salaattibaari, jossa saa itse koota haluamansa salaatin. Salaattien kilohinta on yleensä noin 6 euroa, joten jo kolmella eurolla saa valtavan annoksen vaikkapa kanaa, fetaa, penneä, marinoituja oliiveja ja valkosipulinkynsiä sekä leipäkrutonkeja. Nam. Itse salaattiahan näissä "salaateissa" ei edes tarvitse olla ;) Salaatin lisäksi on käyty 8 euron sushilla, 7 euron meksikolaisessa, 5 euron subilla, 15 euron pastapitsalla (kahdelle) ja tietysti koululla. Kouluruoka täällä on jotain aivan ihanaa. Perus mantelikala on mitä suurinta herkkua ja ihan tavallinen salaattikin maistuu taivaalliselta parmesaanikastikkeen kera.

Vielä on kokeilematta ainakin naapurissa sijaitsevat hampparipaikka, tapasmesta ja luomukalarafla, joissa näyttää kaikissa olevan hinnat ihan kohdallaan. Mutta jospa vaihteeksi kokkailtaisiin ihan itse.

Ruokakaupoissa käyminen käy vielä nykyisellään ihan seikkailusta. Silmiinpistävää on, että jugurttia saa vaan pikkuruisissa purkeissa ja leikkeleitä myydään max. 10 kappaleen pakkauksissa. Ruisleipää ei tietenkään saa, mutta esim. turkinpippureita kyllä löytyy. Ymmärrettävästi kaupat tursuavat erilaisia pakasteita, kun hedelmät ja vihannekset ovat kalliita ja vähän huonon näköisiä. Salaattia saa vain teollisuudelta maistuvissa pusseissa. Itse raastettavaa parmesaania ei ei saa mistään (voi kyynel...) ja kaikki normijuusto on maukasta Goudaa. Kala olisi varmaan edullista ja tuoretta, joten siihen alettaneen jatkossa panostaa. Purkitettu tonnikala on sen sijaan kallista ja, hassua kyllä, ainoa alle kahden euron tuna oli suomalaisin tuoteselostein varustettu euroshopper. Tavallisista kaupoista ei muuten saa alkoholijuomia, vaan kaljakin pitää hakea paikallisesta Alkosta.

Kuvatunlaiset omituisuudet ja puutteet pakottavat kuitenkin luovuuteen. Koska meillä ei ole leivänpaahdinta, Atte on kehittänyt toinen toistaan herkullisempia lämppärikonsepteja. Alla tämän aamuinen aamupala.